Sinikeltainen linja romahtaa.
Ågestan ruotsalaisydinvoimala osoittautui valmistuessaan 1963 jo
vanhentuneeksi. Tuottaen ydintyyliin 3 milj kruunua tappiota. Vaivasi
itsepintaiset säteilyvuodot. 1974 suljettiin ensimmäisenä ruotsalaisena
ydinvoimahylkynä.(Vaan ei toki viimeisenä!))
Myös Marvinke-hanke raskasvesireaktorineen 1963 kohtasi suuria vaikeuksia
ja
nieli rahaa suunnattomasti. Vattenfal havaitsi hankkeen
kannattamattomaksi.
Hallinnon jääräpäisyydestä hankkeesta luovuttiin vasta 1970. Koska sen ei
havaittu täyttävän kansainvälisiä turvanormeja. Laitoksesta tuli
öljykäyttöinen. Sitä ennen kuppasi valtiotukiaisia massiivisesti 600mij.
kruunua. Asiasta kirjoitti Gunnar Ohrlander ydinkriittisen kirjan.
Rakentajien piirissä esiintynyt arvostelu vaiennettiin johdonmukaisesti.
Ftonblagetin toimittajilta vaadittiin vaitiololupaus. Ågastan
rakennuttajien
Marvikeva kriittinen lausunto leimattiin ydintyyliin salaiseksi. (Ydinala
toimii näin aina myös Suomessa!) Tehtävän saanut ydinyhtiö ASEA ostettiin
hiljaisuuteen lupauksin suurista tilauksista tulevaisuudessa. Hallitus ja
Atombolaget katsoivat olevansa aikaisempien lupausten sitomia, ja
sinikeltasista linjaa jatkettiin romahdukseen asti!
